tiistai 29. maaliskuuta 2011

Babble away.

Muutamaan päivään en olekaan päivittänyt blogia. Olen ollut viikonloppuna kotona iskälässä ja ukkoni luona, en siis lainkaan koneella. Lauantaina pääsi saunaan, sunnuntaina käytiin pilkillä. Söin kaatissäkkiä ja TicTaceja. Leivoin marjapiirakan. Katsoin telkkarista A History of Violencen ja Spider-Man kolmosen, joka oli uskomatonta paskaa. Minulla ei tosiaan ole kaupungissa mörskällä töllötintä, kotona on kiva koomata sen ääressä. Jäystin melkoisen määrän kuivaa (hirven-)lihaa, taisin saada yliannostuksen suolaa.

Autossa ja TicTac.
Piti ostaa kun en ollut varmaan kymmeneen vuoteen niitä syönyt.
Minä pilkkihaalarissa, laskettelulasit ovat jokakeväinen varusteeni.
Isä ja äitipuoli.
Kotipiha oli tosiaan n. parinsadan metrin päässä pilkkipaikalta, mutta kelkalla sinne mentiin.
Ikivanha lynxi, minua vanhempi <3
Tärähtäneenä peiton mutkassa, Gates Of Ishtarin bändipaita päällä, telkkaria tuijottamassa tukka takussa ja ilman meikkiä.
Käyn nykyään harvemmin kotona, varmaankin ihan vain siitä syystä, ettei se enää ole niin rauhallinen rentoutumispaikka. Nykyään siellä on aina porukkaa, aina jotain meininkiä ja aina alkoholia. Ennen kotiin mennessäni (ja yläasteaikoina siellä vielä asuessani) siellä oli vain isi ja mie, saatoimme olla koko päivän lähes kokonaan näkemättä toisiamme tai puhumatta toisillemme. Pystyi olemaan ihan rauhassa ihmisiltä, istuskella kissa sylissä ja saunoa. Tunnen vieraantuneeni siitä maalais-elämäntyylistä. Se tuntuu kummalliselta ja surulliselta.

Olen mielestäni tehnyt viime aikoina melkoisen hyviä ruokia. Erilaisia kastikkeita, uusi kokeiluja. Tänään olen syönyt jonkinlaista wokkia, ja kokeilin paahtaa leipää voissa paistinpannulla, koska elokuvissa tehdään niin. Sellainen leipä olikin tosi hyvää, vaikka toki epäterveellisen rasvaista. Yksin mörskällä ollessani syön harvoin mitään lihaa. Jos oikein kyllästyttää ruoan laitto, mutta nälättää, saatan sortua valmisruokiin joissa on lihaa, mutta yleensä kerään varastoon kaikkea muuta. Minulla on nykyään huono omatunto tehotuotantolihasta.

Alkoi tehdä mieli köyhiä ritareita kermavaahdon ja vadelmahillon kanssa. Köyhät ritarit ovat englanniksi French toast. Suunnittelin tänään myös omenapiirakan leipomista, sillä en muista tehneeni sellaista koskaan. Omenapiirakka vieläpä sattuu kuulumaan ukkoni lempiherkkuihin. Silmälasit ovat ihan paistinrasvakäryssä, näin käy aina wokkia tehdessä.


Olen koko päivän tuntenut itseni hirveän rumaksi. Tukka sojottaa, meikkiä en ole nähnytkään moneen päivään, naamaan ilmestyi pari finniä, päällä oli farkut ja huppari ja olen pelännyt olevani liian paksu tai epäkiinteä. Ehkä huomenna parempi.

1 kommentti:

Penni ajatuksistasi.