torstai 7. huhtikuuta 2011

Snif

Toisinaan kuvien ottaminen ei onnistu sitten millään: huono kamera, kummallinen valaistus, unohdat painaa jotain tiettyä nappia, unohdat ladata akut, ruma olo, tyhmä ilme, käsi tärähtää ratkaisevalla hetkellä, tai ihan mitä tahansa. Sitten ei huvita edes yrittää muokata vahinkoa paremmaksi. Jos sitä edes pystyisi enää korjaamaan.


Sotkua? Missä?





Osaan käyttää kameran asetuksiakin.


Kuvasatoa viime päiviltä. Enemmän ja vähemmän onnistuneita otoksia.

Eilen minulle iski flunssa, kuten puolelle Suomesta, räkä huilaa kuin hanasta ja aivastuttaa koko ajan. Luulen, että minulla on lämpöäkin, koska ainakin viime yön houreet olivat kuumeilusta kieliviä, samoin tämän päivän vetämättömyys ja epämääräinen kylmä hiki. En saanut nukuttua kuin 4-5 tuntia. Pääsin kuitenkin aamulla ylös (kiitos miehekkeen joka keitti teetä) ja kävin psykologilla sekä ILKK:ssa jutustelemassa kuntoutusohjaajan kanssa. Puhuin molemmille ajatuksistani osastohoitoon liittyen, siis siitä että olen pohtinut, sopisiko se tällä hetkellä minulle, vaikka edellinen osastokokemus olikin... ei-niin-rohkaiseva. Asia jäi harkintaan ensi viikon perjantaihin asti.

Pitäisikö minun kehitellä oikeita teemoja ja asiapitoisia tekstejä blogia varten? Tahdonko kirjoittaa niitä näitä vai keksiä jotain fiksumpaa? ...kalastella lukijoita? en kai minä sortuisi... Onko minulla painavaa sanottavaa mistään? Korjaus: Onko minulla painavaa sanottavaa mistään mikä kiinnostaisi ketään?

Tänään olen pärskinyt, nukkunut päikkärit, syönyt nameja (ja kuivattuja luumuja!) ja kuunnellut goottirokkia. Kipeänä oleminen ei ole niin kamalaa tarkemmin ajatellen. On mukavaa, kun äiti tulee käymään, tuo suklaata ja nenäliinoja, silittää selkää. Saa olla ihan pieni ja kipeä. Kiitos jonkun blogin, unohdin jo kenen se oli, tutustuin Star Industryyn ja kuuntelen tätä tässä nyt sitten ihan mielissäni. Oikein kiva, kyl kyl. Suasittelen.


Tiedättekö sen uuden My Little Pony- sarjan, Friendship Is Magic? Olen ukkoni kanssa katsellut sitä juutupesta, ja se on aivan mahtava! Edellinen g3-sarjahan oli uskomatonta kuraa ja tylsääkin tylsempi, poneilla ei ollut mitään persoonallisuutta jne. mutta tämä upouusi g4-juttu kyllä vei sydämeni. Harmi vain, että ne itse ponit, lelut siis, ovat hemmetin rumia. Niitä ei ole vielä tullut tänne merten taa myyntiin, mutta behold:

Jokin ongelma niillä on...
Mutta piirrettynä se toimii!
Lempparihahmoni on Fluttershy, tuo vaaleankeltainen. Se muistuttaa hieman minua, on kovin ujo ja arka, pahoittaa mielensä herkästi, tykkää eläimistä. Ja on sillä tuollainen etutöyhtökin naaman edessä, vähän kuin omani :D Hahmot ovat olemassa olevia vanhempia poneja, monia on vain muokattu enemmän tai vähemmän. Alkuperäinen Fluttershy till exempel oli vaaleanpunainen, sen harja ja häntä olivat moniväriset, ja sen symbolikin oli erilainen. Mutta ei se haittaa, kiva vain kun ovat muokanneet poneja sopimaan paremmin kehittämiinä persoonallisuuksiin. Nimenomaan ne persoonallisuudet tekevät sarjasta niin hienon. Sitten, kun tämä rantautuu tänne Suomeen, toivon, että siitä tulee isompi juttu kuin ponit ovat pitkään aikaan olleet. Ja toivon oikein kovasti, että ne hankkivat edes kelvollisia dubbaajia sille. Tässäpä ensimmäinen jakso:


Suosittelen vilkaisemaan. Sarja on kuulemma kummallisen suosittu nuorten miesten keskuudessa.

Menen huuhtelemaan räkää viemäriin, haluatteko tulla katsomaan? I thought so.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Penni ajatuksistasi.