maanantai 5. syyskuuta 2011

Dark have been my dreams of late

Täytyy se nyt sitten kuitenkin kirjoittaa jotain, vaikka jostain syystä ahdistaakin olla ukkoni koneella ja varsinkin kirjoittaa blogiin (piti oikein kääntää näyttö poispäin ettei se varmasti vilkuile mitä teen).

Blogini tuli täyttäneeksi vuoden tuossa 18.8, jeii. Sattumoisin samana päivänä vedin piiiitkästä aikaa lolitaa päälle, eli kallisarvoisen IW:n mekkoni ja uuden takin. Sattuipa niinkin hienosti, että tällä koneella ei ole kuvanmuokkausohjelmaa, jotenka en millään kehtaa julkaista joitakin kuvia sensuroimatta taustoja tai naamoja... Tässä silti edes jotain.


 Tuo Ozz Angelon mekaröyhelöinen takkijutska oli löytö Terriblen sisäisistä kaupoista, ja olihan se varsin huumaava suuren helman kanssa. Herätti varsin paljon huomiota täällä Melankolisessa Mestassa jossa ihmiset eivät ole tottuneita oikein mihinkään. Tuona päivänä näin pitkästä aikaa kaupungilla kaveria, jonka kanssa ei ollut tultu nähtyä aikoihin, ja sekin oli ihan piristävää. Rahansäästämisenikin on sujunut nyt ihan mukavasti, parit sukat olen ostanut suurinpiirtein. Ylp. Muuttokin nimittäin on käsillä ihan kohta ja olemme onneksi saaneet hoidettua melkein kaiken mallikkaasti, ja rahatkin riittivät - säästökuuri siis toimi. Olen jo aloitellut pakkaamista, sillä osaan olla melko hidas, ja tykkään ylipäänsä olla ajoissa valmiina. Muutto jänskättää oikeastaan koko ajan enemmän, mutta kohta se on ohi ja saa laitella hienoa kämppää.


Olen tässä suunnitellut jo jouluakin, koska joulu! Tahdon punaisen kupin josta juoda kuumaa kaakaota vaahtokarkkien kanssa, tahdon hössöttää ja kokata ja leipoa ja akkailla. Viime jouluna en saanut mielestäni hössöttää tarpeeksi, en jotenkin ehtinyt, tiedä sitten miten ihmeessä. Hössöttäminen ja akkamaisten asioiden järjestely ja puuhailu on oikeastaan mukavaa hommaa. Kohtuudella. Niinkuin nyt vaikka muuton kanssa, on jotenki hirmuisen tyydyttävää selailla IKEA:n kuvastoa, suunnitella ja suunnitella ja haaveilla ja... no niin, hössöttää.


Kävin päivänä muuanna taas kaupungilla parin tyypin kanssa, hupsuttelin vaatteillani ja oli kurja sadepäivä. Vau, ihan kuin olisi kavereita kun voin käydä ihmisten kanssa kaupungilla.

Mörskällä on hirmuisen tylsää yksin nykyisin (netin puute, kyllä, se sen tekee) ja istuskelen siellä vain harmistuneena lukemassa tai katselen leffoja. Mielikuvituksen puutetta, eikä tule mitään halua tehdä mitään mukavaa, kuten vaikka näperrellä jotain. Ehkä tämäkin tästä sitten. Olen tuijotellut parhaimmillaan monia leffoja päivässä, nukkunut päikkärit, syönyt ja lukenut, ja sitten mennyt taas nukkumaan. Iloista.

Aloitan kuitenkin uuden harrastuksen ensi tiistaina, eli huomenna. Kävin itämaisen tanssin seuran avoimissa ovissa torstaina, ja päätin kokeilla. Siellä ei ole ahdistavia teinejä, vaan mukavia täti-ihmisiä. Olen haaveillut jonkin tanssin harrastamisesta jo pidemmän aikaa, ja päätin nyt vihdoin saada aikaiseksi aloittaa. Luulen, että itämainen tanssi sopii minulle. Ei liikaa pöljäilyä ja tuli perseen alla rientämistä. Että sellaista, katsotaan nyt ensin uskallanko mennä sinne huomenna. Sittenhän voi hankkia niitä kiliseviä huiveja ja värikkäitä mekkoja ja tossuja...

Njaaaa ja sitten vielä pari kuvaa eiliseltä ja homma alkaa olla paketissa, en viitsi alkaa selittelemään mitään kovin kummoista (vaikka taisi tätä tekstiä sitten kuitenkin tulla aika paljon?), toiste taas. Mutta olen yhä täällä, blogia on ikävä, jäätävä määrä muiden tekstejä taas lukematta, ja hohhoijaa.





Err, jotain.

Seuraavaksi kauppaan ja myöhäisen päivällisen valmistukseen, tuntuu että tämä ilta saattaa venähtää piutkäksi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Penni ajatuksistasi.