torstai 13. lokakuuta 2011

And thus existence is for me a weight, death is desirable and life I hate

Tuo otsikko on hieno lausahdus Goethen Faustista, tuli vain mieleen, ääää en yritä olla mitenkään melodramaattinen, okei?

Jotenkin se nyt vain on niin... että vaikka olen ollut 7 päivää tässä vapaalla, sairaslomalla siis, ja huomenna perjantaina pitäisi mennä työpajalle yhdeksi ainoaksi päiväksi ennen viikonloppua, olen silti aivan täysin poikki. Olen koko ajan yhä enemmän poikki. Sairasloma on ollut ihan yhtä tyhjän kanssa, ihan totta, en ole levännyt mieleltäni kai hetkeäkään. Olin käymässä isän luona Männyssä kyllä joo, nukuin ja saunoin ja sen sellaista, mutta nukkuminen ja lepo eivät aina ole sama asia. Ja minulla on hirveän huono omatunto koko ajan olostani.


Koska niin, olen vain taakka kaikille, olen aina kurjaa seuraa, olenko kuitenkin vain laiska enkä myönnä sitä itselleni, tai aiheutan ihmisille vain pahaa oloa. Olen pahantuulinen ja apaattinen. Pahoinvoiva. Enkä jaksa uskoa, että pääsisin huomenna ylös. Aamulla yhdeksältä on aika psykolle. Sen jälkeen pitäisi mennä työpajalle. Mietin jo, kuinka pitää ladata bussikortti ja mitähän tarpeeksi lämmintä löytäisin päälle ja mitähän psykolle sanoisin ja mitähän työpajalla jaksaisin tehdä, mutta olen silti salaa sitä mieltä, etten kerta kaikkiaan pääse lähtemään.

Ja vihaan ajatusta siitä, että kuka tahansa satunnainen naapurin jaska voi ajatella minua vain typeränä ja laiskana ihmisenä, joka kieltäytyy tekemästä minkään eteen mitään Koska eihän tuo tuollainen ole mistään kotoisin, tyyppi vain makaa kotona ja valittaa ettei jaksa mitään, ryhdistäytyisi nyt helvetti. Arvata saattaa, etteivät nämä ajatukset varsinaisesti oloakaan paranna.


Kuitenkin ostin eilen lääkkeitä, joihin viime torstaina sain reseptin. Ne ovat iltalääkkeitä, rauhoittamaan, vähentämään ahdistusta ja helpottamaan nukahtamista. Kai ne auttoivat. Mutta minä inhoan lääkkeitä, pelkään napsia niitä, saan pahan olon pelkästä sivuvaikutusten ajattelemisesta (saati sivuvaikutuslistan lukemisesta), enkä hyväksy pillereitä pelastajana mielen sotkuille. En hyväksy.


Kaikki ärsyttää. Ja se taas ärsyttää, kun kaikki ärsyttää, miksen osaa olla mukava? Kaikki äänet ärsyttävät, vaatteet ahdistavat, miksi mikään ei lohduta? Tein kuitenkin tänään lohta, taas ruoka jota en ole kokkaillut aikoihin (siis todella todella aikoihin) ja siitä tuli mekahyvää lohkopottujen kanssa. Olen toisinaan ylpeä taidoistani, vaikken mitään kovin erikoista koskaan teekään. Ruoanlaiton aikana olo oli hieman parempi. Tarvitsisin varmaan vain lisää mielekästä tekemistä. Mutta mitä?

Sellainen juttu vielä, että tänään sain päähäni luultavasti lopullisen idean halloween-asusta. Minulla oli muutamia vaihtoehtoja, mutta nyt se taisi selkiytyä. Enää puuttuu juhlat, joihin voisin asussa mennä. Ehkäpä pukeudun asuun, vaikken mihinkään menisikään. En ainakaan tällä hetkellä osaa kuvitella olevani jossain juhlissa pitämässä hauskaa. Karmivaa. Jätän idean vielä muhimaan, joten yksityiskohdista varmaan lisää sitten kuvien kanssa. Kunhan vain löytäisin sen hemmetin kameran piuhan. Argh.

I wish I had a social life...

Muistoja! Himoitsin pienenä tätä barbia, mutten koskaan saanut.
Sitä ei ollut Lelu-Tapulissa muistaakseni.
Jotenkin toisinaan olen ihan pikkuisen kateellinen niille, jotka saavat asua jenkkilässä ja hordata halloween-krääsää hulluna näihin aikoihin. Sitä siellä riittää. Täällä jos Tiimarista löytyy jotain hienoa, se on jo jännä juttu. Mutta se kamala äää kaupallinen äää rahastusjuhla on tulossa tännekin, oi kyllä, joka vuosi pikkuisen enemmän. En ole vielä täysin päättänyt, onko se kauhean hieno homma vai ei, vaikka toisaalta creepy stuff ei voi olla väärin. Ehkä päätän vasta sitten, kun minulla tosiaan on jonkinlaiset juhlat joihin mennä ja joissa ehkä pitää hauskaa ja sen sellaista, tutustua siihen mitä se voisi olla. Jos olisi kavereita. Ehkä joskus.

Buhuu. Säälikää, olen yksinäinen buhuu. Hiljaa!

Ei siitä sitten sen enempää.



Enkä ole vielä saanut aikaiseksi uutta banneria. Minulla ei ole kunnollista ideaa. Ei vain tule mieleen mitään, mikä mielestäni kertoisi jotain minusta, ja olisi esteettisesti miellyttävä, sekä sen tyylinen mitä kaipaan. Täytyy vain miettiä hieman lisää.

Öitä.

1 kommentti:

  1. I hope you start to feel better soon! Try not to worry about taking something to help you sleep and relax, I've taken herbal tablets for that purpose before and had no problems! Burning lavender really helps and some herbal tea designed to help you sleep could be useful also!

    I love the images in this post! Very nice.


    (by the way, I changed the URL of my blog! You are now connected to my old one and not my new one and thus cannot see my updates and new posts. All you gotta do is follow the link below, click unfollow and follow and you'll be linked to my new URL.
    http://gothicphantomcat.blogspot.com/

    Could you let me know when you do?
    I didn't realise I would have to redirect all of my followers! :)
    So sorry and THANK YOU!
    Rebecca. x

    VastaaPoista

Penni ajatuksistasi.