maanantai 30. tammikuuta 2012

Raincurl

Olen taas suunnitellut blogiin kirjoittamista ikuisuuden, mutta en sitten kuitenkaan ole saanut aikaiseksi, vaikka muka jotain asiaakin oli. Ja nyt en sitten tiedä onko enää asiaa. Availen omaa konettani nykyään aina vain harvemmin, koska tosiaan tuntuu, että se vetelee viimeisiään. Ja kun elektroniikka ei pelaa kunnolla, mieli mustuu. Tiedätte varmaan. Joten ei tule niin paljon roikuttua netissä, mikä on ollut tarkoituksenikin, jeii!

Rekisteröidyin Poupéegirliin, enkä oikein osaa käyttää sitä vielä. Enkä tiedä miksi oikeastaan rekisteröidyin, mutta kokeillaan nyt, ihme paikka... Ostin huuto.netistä uuden ponin jokin aika sitten, sellaisen, joka on minun mielestäni aivan erityinen. Se nousi heti yhdeksi suosikkiponeistani, sai bestiksen ja muutti asumaan kunniapaikalle tietokonepöydälleni josta nostan sen vähän väliä hyppysiini ja kanniskelen ja ihastelen sitä. Sen nimi on Raincurl (sen bff on Confetti), ja Poupéeni sai saman nimen, koska SilverSwirl oli (törkeää kyllä) liian pitkä. Minulla on jonkinlainen erityinen lämmin paikka kylmässä syömmessäin valkoisia poneja kohtaan.

Kuva netistä, omallani ei ole yhtä täydelliset kiharat enää.
Mitähän värit oikeastaan kenellekin merkitsevät? Minulla ei ole ihan käsitystä siitä, miksi ja milloin tietyt värit alkavat miellyttää minua, ne vain tulevat ja riipaisevat minulta tukan päästä tullessaan. Ehkä se on kevät, kun alkaa pastellit miellyttää. Ehkä niin kävi viime keväänäkin. Ehkä se on tulossa taas. Mieleeni juolahti vaaleanpunainen Bodylinen mekkoni, jota aloin vihaamaan jo aikoja sitten (vaan en siksi että se on vaaleanpunainen), mutta joka yhä roikkuu kaapissani. Niin juolahti. Että miltähän se näyttäisi taas päällä, olisikohan se sittenkään niin järkyttävää...

Ja vuosikausia lempivärini oli vihreä. Minulla oli melkein aina päällä mustaa ja vihreää. Mutta nykyään vaikkapa entinen lempitoppini, ihanan myrkynvihreä, lojuu vaatekaapin perukoilla hylättynä nyyhkyttämässä. Mikä siinä vihreässä oli, ja miksen oikein tahdo sitä enää päälleni? Ja niin edelleen, kaikki ne värit joita joskus on vain pakko saada ympärilleni ja lakata kynnet ja värittää värityskirjaa. Tämä violetin kausi, kun kaikilla värityskirjojen tyypeillä oli siniset ja violetit elämät.

Enivei, päivänä muuanna löysin kirpparilta hameen, jonka ajattelin sopivan lolitaan mainiosti. Kas, merkkilapussa luki H&M. Sitten kylmänä ja myrskyisenä päivänä kokeilin teoriaani. Kuvia olisi voinut saada parempiakin, mutta ei kai sitten. Sekä tausta, salama että ilme ovat taas kauniita. Mutta näinhän se menee.

Not amused!
Taidan pitää tuosta hamosesta. Se on varsin classic, tilaa olisi isommallekin alushameelle, se on ohuempaa vakosamettia, ja maksoi kolme euroa.

Nyt kyllä kone alkaa taas takkuamaan niin pahasti, että pitäisi varmaan mennä nukkumaan...

Ajattelin jättää tästä postauksesta tavanomaiset valitusvirret pois. Ensi kerralla sitten tuplasti, eiks je?

Ja ainiin, huomenna täytän 21.

2 kommenttia:

  1. Lovely skirt! Thanks for the bloglist in the earlier post, there were a few I didn't know about.

    VastaaPoista
  2. hey i just found out that you have a blogspot! you remember me from tumblr? www.mortisia.tumblr.com
    i love your outfit!!!!

    VastaaPoista

Penni ajatuksistasi.