torstai 28. maaliskuuta 2013

Varoitus: Hippipostaus

Olisi niin paljon kerrottavaa. Tahtoisin kirjoittaa kaikesta, mitä olen viime aikoina pohdiskellut, mitä olen ymmärtänyt, miten olen kasvanut, mitä viime päivinä Oulussa puhuttiin kamujen kanssa, millaisia ahaa-elämyksiä olen tämän talven aikana kokenut, mutta en edes tiedä, mistä aloittaa. Mitä kaikkea oikeastaan kertoisin? Tunnen, etten ole enää ihan sama ihminenkään kuin puoli vuotta sitten. 


Kävin kirppareilla, löysin muutamia juttuja. Yksi hienoimmista asioista ikinä, suuri planeetta-asia, ilahduttaa minua nyt makuuhuoneen katossa. Siinä on pinkki raketti, sininen iso planeetta, tähtösiä, kuu ja tähdenlento. Kisujakin kiinnostaa. Olen aivan tytinöissäni tästä, ette voi kuvitellakaan.

Varjoni

Ei oikeastaan nyt muita kuvia Oulusta, mutta jopa tavallista hienompi reissu oli. Jotenkin juuri nyt - ehkä se johtuu vähän keväästäkin - sekä minä että kamuni olemme niin vahvassa yhteydessä keskenämme, ja onnellisia, ja tietoisia maailmasta ja itsestämme, niin että parasta maailmassa on istua yöllä kuuntelemassa rauhallista musiikkia, polttamassa luomutupakkaa ja juttelemassa. (Minulla tulee Oulussa polteltua Manitouta, se on siis tosiaan luomutupakkaa, lisäaineetonta, josta ei tule paha olo, jota ei tavallisesta kaupasta saa ja joka on vähän kallista, ostan sitä aina silloin tällöin ja yleensä poltan sitä sitten ehkä yhden viikossa, mutta Oulussa aina vähän enemmän. Eräs teksti jonka löysin, jos kiinnostaa.) En osaa tätä sen paremmin nyt selittää, vaikka yritin ja pyyhin pois ja yritin taas. Olen pääsemässä pikkuhiljaa siihen hihhuliuteni ytimeen, sisäiseen rauhaan, positiivisuuteen ja rakkauteen itseäni ja maailmaa kohtaan. Kyyniset elämää pelkäävät pessimistit saavat pyöritellä silmiään ihan rauhassa, minä olin ennen yksi heistä, ja todella onneton. Nyt kun olen vihdoin onnellistumassa, en enää jaksa välittää kaikesta turhasta paskasta. Ja on ihanaa onnellistua yhtä aikaa maailman parhaiden ihmisten kanssa.

Jäin vähän selittämään muuta kuin piti.

Enivei, Oulussa vielä näin maanantaina uutta kamua, Rosaliaa. Se oli siitä merkittävä tapahtuma, että minulle on kovin harvinaista sopia jonkun kanssa, että "hei nähdäänkö". Kaveripiirini on pikkuruinen, mutta eipä tuo minua kauheasti häiritse, ei enää, koska siihen kuuluu niin hienoja ihmisiä. Oli muuten erikoisjännää pystyä kerrankin puhumaan jonkun kanssa lolitastakin niin, että toinen ymmärtää.

Tänään ostin chillailuteetä, koska niin hieno!
Tämän pitäisi  rentouttaa. saa nähdä.


Tänään olin hupsu ja salskea, nukuin yöllä paljon, en tehnyt juuri mitään, kävin kaksi kertaa kaupassa koska unohdin ensimmäisellä kerralla asioita, tein uunijuureksia ja -pottuja ja herkkusalaattia, nukuin vähän lisää, olen vain laiskotellut rankan reissun jälkeen. Reissaaminen on aina rankkaa, tapahtui mitä tapahtui.


Kello on taas jo yli puolen yön, huomenna pitäisi herätä melko aikaisin ja lähteä kuntoutusryhmän kanssa kauas laavulle tuumailemaan ja halloumijuustoa paistelemaan. Tai siis makkaraa, mutta ostin myös halloumijuustoa itselleni, koska oooh halloumijuusto. En löydä mistään niitä hyviä ulkoilutalvikenkiäni, mutta enköhän pärjää. Viikonloppuna on iskälässä perinteiset pääsiäisen pilkkikisat, joita en aio jättää tänäkään vuonna välistä. Naapureiden kanssa on oikeasti ihan hauska pilkkiä, istuskella nuotiolla ja kuunnella juttuja. Veikkaan, että viidenkymmenen vuoden päästä minulla ei ole tuollaiseen enää paljon mahdollisuuksia, vaikka aionkin ehdottomasti asua siellä, koska naapurusto autioituu pikku hiljaa. Se on kovin surullista.

Mutta tulevaisuuskin näyttää tätä nykyä niin valoisalta. Minua ei enää pelota vain kaikki, vaan on selvä rauhallinen tunne siitä, että kaikki menee parhain päin, juuri niin kuin pitääkin. Siitäkin jutskailimme kamujen kanssa viikonloppuna, ja tuli sellainen ihana lämmin, luottavainen olo. Olen lakannut vihaamasta mitään, mikään musiikkikaan ei enää inhota minua. Olen oppinut ymmärtämään ihmisiä paremmin, olemaan herkempi toisten tunteille ja mielenliikkeille, ja sietämään, jopa pitämään ihmisistä, joita olisin ennen vältellyt. Voi että nyt kuulkaa, rauhaa ja rakkautta ja kevätihkuutta ja suuria tunteita ja pieniä murheita kaikille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Penni ajatuksistasi.