maanantai 23. heinäkuuta 2018

Hylätty

Saatan tehdä postauksen Lumouksesta. Ja WGT:stä. Kenties.

Mutta mieluummin muistelen hylättyjä kouluja.

Tämä koulu siellä missä M:n kanssa seikkailtiin, silloin yläasteikäisenä ja vähän isompana. Suuri tyhjä rakennus, paljon mielenkiintoista katsottavaa, kukaan ei ollut tuhonnut ja sotkenut kaikkea, joku setä joskus ajoi meidät poiskin sieltä. Olimme toki kiltisti, mutta sitähän se setä ei voinut tietää, eikä teinien sanaan todellakaan kannata luottaa, joten pötkimme pakoon.








Kaunis vanha rakennus, kunnioitusta herättävä, rauhallinen.





Ja sitten pieni koulu siellä missä minun isäni asuu, vain 9 vuotta 60- ja 70-luvulla käytössä ollut. Täysin hajotettu, joka ikinen ikkuna, outoa roskaa, ovet maassa, seinät graffiteissa, lattiat poronpaskassa.

Tiedän, että otin siellä kuvia myös silloin, kun kävin siellä viimeksi, mutta en nyt millään löydä niitä. Oliko minulla silloin vielä digikameraa, onko niitä kuvia jossain paperisena? En muista. Kävin siellä tänä viikonloppuna pitkästä aikaa, lisää ilkivaltaa, lisää tuhoa.


Teinien perinteinen Saatananpalvontaleikki. Pentagrammi oli kyllä poltettu lattiaan, ihailen tekijöiden omistautuneisuutta. Kaikki nuo pienet mustat pisteet ovat poronpipanoita, kyllä vain.


Ketunnahka ja epäilyttävää ruskeaa tavaraa seinällä.


Joka ikinen pönttö rikki. Seinään sahattu iso reikä joka johtaa toiseen (tyttöjen?) vessaan, koska sen ovi on edelleen tiukasti lukossa.


Ikkunat tuhottu ulkoa päin, kaikki lasi lattialla. Joka huoneessa poronpaskaa, jopa pikku varastoissa, etuovi selällään ja metsittynyt piha poronpolkujen maastoa. Porot pakenevat paikalta hieman närkästyneen oloisina, hiivattiako tulette tänne meidän asumukseen häiritsemään. Osa huoneista niin hyvin lukittu, että sinne pääsisi vain rikotun ikkunan kautta, emmekä kiinnostuneet tarpeeksi kiipeilläksemme niihin.

Mutta tällä kertaa uskaltauduin kellariin, yksin en tosin olisi. Siellä oli kylmä, outo tunnelma, ja käytävän perältä kuului ääniä. Poroja, ei kummituksia. Tulevat sisään avoimesta takaovesta ötököitä ja kuumuutta pakoon.




Surullinen pieni koulu, kylältä loppuivat lapset kesken. Siellä ei tehnyt mieli ottaa paljon kuvia, koska tulin siitä kaikesta hieman apeaksi.