Destroy Me

Heipähei tulin taas vain jättämään tänne asuja sunmuuta viime ajoilta. Nämä eivät ehkä ole ihan kronologisessa järjestyksessä, mutta melkein.

Vanha palovamma näkyy yhä, alkaa olla kohta kolme vuotta vanha kai? Aika jännä. Mutta hienot tatskat jee.

Seuraavista kuvista voi havaita kuinka ankea päivä minulla oli. Housut jalassa ja naama pitkänä.

Kävin emon kanssa rannalla yhtenä päivänä. Oli liian kuuma minulle ja tuli vähän huono olo.

Tällä viikolla tuli mielihalu pukeutua lolitaan, joten tein tällaisen simppelin asun. En ole ennen yhdistänyt tätä hametta näin valkoisesti, vähän kyllä ihmetyttää, että miksen. Tykkäsin tästä värimaailmasta.

 Ukkosella piti varta vasten lähteä ulos kastumaan ja värkkäämään ja hyppimään lätäköissä. Tai no, virallisesti lähdin hakemaan postista pakettia, mutta ukkonen. Kaatosade oli välillä niin kaato, että kumpparit satoivat täyteen, ja sitten tuumasin että ihan sama ja kastelin itseni tyystin.

Tänään minulla oli idea. Halusin käydä ostamassa vadelmia ja mennä ulos jonnekin puistoon istumaan ja lukemaan ja piirtelemään ja syömään vadelmia. Marjat kyllä sain lopulta ostettua, mutta puistonpenkillä ehdin istua noin 20 sekuntia. Ahdisti koko reissun ajan todella omituisesti, joten luovutin ja lähdin. Kävin emolla. Piirsin siellä. Ahdistus helpotti.

Söin vadelmat sitten kotona.

Viime aikoina on ollut jotenkin tavallista enemmän tuota ahdistusta. Melkein olen saanut kunnon paniikkikohtauksiakin, mutta aina vain melkein. Jos istun kotona ihan hiljaa liikkumatta ajattelematta, ei ahdista.




Kerron viime viikonlopusta eri postauksessa sitten. Sieltä on aika paljon kuvia.