Noutamaan tavaroita ja minua. Ai minun masu. Huomaa kyllä, että on muutto tulossa, kun en saa nukuttua, naama kukkii ja masu huutaa hoosiannaa. Vihoviimeistä typerää hommaa. Pitää jynssätä uuni ja sulattaa pakastin.
Omituiset ahdistuslukemat. Tavallaan jännittää ja ihan hyvälläkin tavalla ja sitten jotenkin äh en minä tiedä. Joku kävi jo tätä kämppääkin katsomassa, sellainen nuori nainen, siinä oli vähän crazy cat ladyn vikaa. Kai nyt jotenkin ehkä jo vähän rutiinillakin menee jotkin jutut, muistan irtisanoa sähkösopimuksen ja tehdä muuttoilmoituksen ja soittaa tädille jolle jätän avaimet.
Kohta saan saunoa, ensin pihasaunassa, sitten savusaunassa, ja sitten rantasaunassa. Uida järvessä. Haravoida mansikkamaata ja kitkeä sieltä rikkaruohoja. Leikkiä Riesan kanssa. Käydä kalassa. Seikkailla metsässä. Istua kivellä katselemassa auringonnousua. Grillata halloumijuustoa ja homejuustosieniä. Kastella kallisarvoisia kurpitsojani.
4. päivä pitää käydä Rovaniemen sossussa. Sitten lauantaina olisi International Lolita Day, ja jos suinkin saan jostain lootasta kaivettua esiin jonkin mekon, pitäisi treffata myöskin vasta Rovaniemelle muuttanutta Teaseaa! Vaaau, ekaa kertaa Melankolisessa Mestassa joku toinen röyhelöpylly jonka kanssa hönksöttää!
Olen aina inhonnut kivennäisvettä, mutta Novellen aprikoosi ja jasmiini -maku on ihan jees, ja nyt näköjään myös KevytOlon karpalonmakuinen on kelvollinen. Halpa-Hallissa viime viikolla pieni lapsi sanoi "vittuvettä" kun äitinsä nosti pullon vissyä kärryyn.
Haluaisin käydä tänään vielä ostamassa sieltä viimeisen kerran irtokarkkia. Olisi kyllä niin paljon hommaa (niin miksi sitten istunkaan tässä kuuntelemassa Clan of Xymoxia ja pelaamassa säälittävää lasten peliä!?), mutta pakko kai sitä on välillä ulkonakin käydä. Ehdin sitten yöllä pyyhkiä niitä keittiön kaappeja ja sulattaa pakastinta, kun ei tässä kumminkaan mikään uni sitten tule. Mutta olenhan minä kumminkin saanut taas vaikka mitä aikaiseksi! Luulisin. Tyhjät laatikot loppuivat taas. Veli tuo huomenna sellaisia isoja viisi, koska kaupasta saa vain banaanilaatikoita.
--------------------------------------------------------
Olen kirjoittanut tätä postausta koko päivän, aina silloin tällöin muutaman rivin. Tulin juuri kotiin sieltä Halpa-Hallista, ostin irtokarkkia, kysyin jopa, olisiko niillä antaa yhtään suurta laatikkoa. Sain kyllä yhden, mutta eipä se ollut sen suurempi kuin banaanilaatikkokaan. Otin sen silti ja kiitin sievästi.
Olen käynyt hoitajalla syksystä asti lähes viikoittain. Syksyllä vein sille omasta kansiostani papereita eräästä kuntoutuspaikasta, jotta se ottasi niistä kopiot ja saisin alkuperäiset takaisin. Loput tiedot tietenkin tilattiin Rovaniemeltä. Kysyin jo heti syksyllä, saisinko niistä kaikista kopiot, koska minusta on hyvä pitää niistä paperiset versiot myös ihan itsellä. Ja sitten uudestaan ja uudestaan, melkein joka ikisellä käyntikerralla kysyin saisinko ne kopiot. "Ainiin", se vastasi aina. Toiseksi viimeisellä käyntikerralla kysyin, joko nyt vihdoin saisin ne kopiot, kun lähden kohta pois. Se lupasi ne viimeiseksi kerraksi. Viimeisellä kerralla kysyin taas, ja nyt se sanoikin, että pitää kysyä ensin lääkäriltä, saako niitä antaa... Minun tietojani, minulle, kopioita omistakin papereistani jotka hyvää hyvyyttäni toin niille? Ja lopulta tänään se tekstasi, että lääkäri sanoi, ettei niitä saa antaa. Että minun pitää pyytää ne sitten Rovaniemeltä. Mitä helvettiä? Osaako joku nyt selittää minulle että mitä helvettiä oikeasti nyt tapahtui?
Pyydetään sitten Rovaniemeltä kun on niin vaikeaa.
Uusin lemppari lohturuokani on cheddarjalapenot. Ne voittavat jopa mozzarellatikut, joita on ehkä tullut mussutettua talven mittaan liian monta kertaa, vähän jo kyllästyttävät. Mutta kun ahdistaa, cheddarjalapenoista tulee ihan selvästi parempi mieli. Johtuu varmaan osittain ihan vain kapsaisiinin tuottamista endorfiineista. Ja luin sen Auringon Ytimenkin vasta, Johanna Sinisalo rokkaa.
Onpa ollutkin ahdistava talvi ja kevät.
Ei voi kuin odottaa muutosta parempaan päin. En nyt ihan heti keksi, mistä syystä muutos voisi olla huonompaan suuntaan.
And my memories echo "back again!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Penni ajatuksistasi.