Trigger warning: ballsack

Tarkoitukseni oli kirjoittaa tästä unesta suomeksi blogiin, mutta sitten kirjoitinkin vahingossa englanniksi tumprlrpiin. Nyt en jaksa enää kirjoittaa erikseen suomeksi, joten tässä taas englanninkielistä postausta:

I’m gonna try to write about the DISGUSTING dream I had last night. It might be difficult to find the words in English but I’ll do my best. If you’re squeamish, maybe don’t read.

So in my dream I was intersex I guess? I had a vagina like normally, but I also had a big bag of hanging balls. This is nothing new to my dreams, I can assure you. The nasty part began when I CRACKED my balls. I think I landed on them, with my whole body weight, can’t remember why or how. I heard a sound, I don’t even know how to describe it. Maybe like a breaking bone? But squishier? And more... wet? :D And the pain felt like a pure white lightning inside my whole body. Later when I felt like I was able to move again, I didn’t think anything dangerous was going on so I walked back home. Then someone told me, or I maybe read from the internet, that if you break your balls they’re gonna have to be surgically removed so you can grow new, healthy ones. Like the sack has to be cut open and the marbles removed, leaving an empty sack, for the new ones to grow in. Yes. Totally plausible. I got absolutely horrified, because apparently if you just leave the broken balls in there, it could cause something very serious to happen. So I went to the bathroom... and took off my pants to take a look.

Here’s the nastiest part. I wish I could’ve taken a picture. There’s no way to really describe it.

The sack had stretched to my knees. It had turned into this lovely array of disgusting shades of brown, green, and purple. It was slimy and looked like it would tear open any second. Which it did, right in front of my eyes. It kept stretching further down, almost touching the floor, causing the rubbery skin to start breaking. It happened so very slowly, but I couldn’t feel any pain at this point. The skin went stringy and kinda dissolved into puddles of slime on the floor. Eventually there was a huge gaping hole in the sack, and I could see inside. There were the two egg shaped thingies, sized like oranges. They were dark purple and they had huge cracks on them, one of them was almost broken in half. I think there was green puss oozing from the inside. And as the whole goddamn thing dissolved into a puddle, thy fell on the floor, heavy like stones, and cracked more, and then kinda went into mush. So a pile of all this disgusting goo had landed on the floor and partly into my pants, that were hanging down to my ankles. The remaining shreds of my ballsack were still hanging in between my legs. And I got this really weird feeling. Like this is it, my life is over. But then I woke up.

So that was fun right? RIGHT? 

Olkaa hyvä tästä traumaattisesta kuvasta mielenne valkokankaalla. Ei kestä kiitellä. Tämän tyyppiset unet eivät toki ole minulle mitään uutta, en vain yleensä viitsi puhua niistä kellekään. Ehkä ne kertovat jostain syvästä alitajunnan paskasta, ehkä jokin sisälläni on jotenkin rikki. Ah yllätystä.

Hääshtääg #ballsack

Tumblr on jotenkin tuhonnut sen siellä olevan pääblogini. En ymmärrä mitä tapahtui. Se ei enää aukea omana sivunaan eivätkä linkit tai tagit toimi. En myöskään saa avattua yksittäisiä postauksia omaan ikkunaansa. Sivublogini siellä toimivat aivan kuten ennenkin, vain main blog on mennyt lähes käyttökelvottomaksi. Voin edelleen rauhassa rebloggailla kaikkea, mutta mitään ei voi arkistoida eikä löytää jälkeenpäin, eikä kuvia tarkastella suurikokoisina, eikä mitään. Vituttaa ihan armottomasti. Onneksi on olemassa tämä oikea bloggerin blogi. Tumblr muuttuu jatkuvasti, yleensä huonompaan suuntaan, mutta täällä kaikki pysyy suurin piirtein ennallaan. Täällä voin selittää loputtomiin, ja äidinkielelläni, ja jos jotakuta kiinnostaa niin se sitten lukee. Nykyajan ihmisillä ei usein ole kärsivällisyyttä lukea tekstiseiniä, eikä niitä kiinnosta toisten ajatukset. Onneksi perinteisempi blogaaminen ei ole vielä aivan kuollut kuitenkaan. Ehkä jonain päivänä netissä kommunikoidaan pelkästään gifein ja meemein, mutta ei aivan vielä.

Ofherbsandaltars teki aiheesta videon, ja se pisti miettimään.

Toisaalta juuri tällainen jutustelu ja tekstiseinä-selitys on ehkä siirtynyt suureksi osaksi youtubeen. On helppo vain papattaa menemään, kuten juurikin tuo Dorian tekee loistavilla puolen tunnin mittaisilla videoillaan. Mutta ainakin minulle kirjoittaminen sopii paremmin.

Tämä postaus on ihan junaturma taas. All over the place. Tättädää. En jaksa ikinä muokata mitään kuvia. Ketä kiinnostaa. Kuva tuosta kivespussista olisi kyllä hieno ja ajatuksia herättävä.

Mieleeni tuli myös Sopor Aeternus & The Ensemble of Shadows... Eräässä kappaleessa Anna-Varney, joka on transsukupuolinen nainen, laulaa "my genitals are falling off". Kertoo dysforiasta. Mutta minulla ei ole sukupuolidysforiaa.