maanantai 13. tammikuuta 2014

Vengeance for...

En ole tehnyt mitään sen eteen, mutta olen ajatellut sitä...

Laihuutta.



On yö, minä olen hereillä vähän aikaa tässä näin. Menin vahingossa nukkumaan jo viideltä. Heräsin yhdeltätoista. Nyt on aikaa valvoa muutama tunti ennen lisäunia. Pidän tästä rytmistä, minulla on aikaa yökukkua mutta olen silti aikaisin jalkeilla. Täydellistä, koska yö on maaginen ja aamu on... mitä aamu on? Ihmisten aikaa. Melkein kuin onnellisuutta, mutta ei. En tiedä paljonko painan, ja niin on hyvä, koska en halua ajatella sitä taas. Ei ole hyvä ajatella sitä taas. Ei ole hyvä miettiä syömistä, ruokaa, syömättömyyttä, sokerin määrää ja nälkää. Luita. Oloni ei olisi hyvä, jos olisin ollut syömättä koko päivän. Ajattelen sitä, mutten tee mitään. Syön, en ajattele syömistä syödessäni, teen sen rutiininomaisesti, ehkä jopa nautin mausta. Viikonloppukarkkia, en ehdi miettiä mitään koska luen Tieteen Kuvalehteä. Eihän se minua lihota. Tai vaikka lihottaisikin, entä sitten? Miksi laihuus on absoluuttinen hyvä ja lihavuus absoluuttinen paha? Miksi on kohteliaisuus huokailla "voi kun olet niin laiha! <3" ja kuitenkin karsea loukkaus päivitellä "kylläpäs olet lihava!", eikö kyse ole ihan tismalleen samasta asiasta, toisen painon kommentoimisesta, ei se ole koskaan oikea tapa kommunikoida. Lakatkaa jumalauta kommentoimasta toisten painoa! Jos haluat sanoa nätisti, kerro toiselle että hän näyttää hyvältä, tai että juuri tuo asia mikä hänellä on päällään istuu upeasti, tai että tukka on juuri tänään kivasti, tai ihan mitä tahansa mukavaa. Ei ole ok sanoa, että toisen pitäisi saada vähän lihaa luidensa päälle. MIKSI HELVETISSÄ SE OLISI OK, MITÄ KUMMAA IHMISTEN PÄÄSSÄ OIKEIN LIIKKUU?! Mikset voi saman tien laukoa kelle tahansa "joo kyllä sinun pitäisi varmaan vähän laihduttaa, ihan ystävällinen neuvo vain, ei mitään ilkeää tässä kommentissa ei", mikset, siksi koska sinulle on toivon mukaan sen verran opetettu käytöstapoja. Ja jos ei ole, niin olkoon voima kanssasi.

Käytöstavat. Voi hyvät hyssykät.



Unhoduin jaarittelemaan ja vauhkoamaan taas kerran. Yöllä ei ole ketään kelle puhua, kenen ajatuksia kuulla. On vain omat, ja monta tapaa käsitellä niitä, esimerkiksi pohdiskelu ja kirjoittaminen. Palelee ja on nälkä, ja minulla on oikeus syödä iltapalaa tähän aikaan, voi kyllä, minulla on lupa, ja saan syödä ihan mitä haluan, eikä siitä tarvitse tulla huono mieli. Minun ei tarvitse miettiä littanaa masua tai kapeita reisiä. Miksi miettisin? Eiväthän ne ole oikeastaan ihmisten juttu, yleisesti, enemmänkin poikkeustapauksia, koska jokainen ihminen on kaunis, ja jokaiselle tulee makkarat kun ne istuvat kyyryssä, ja oikeasti, siis kun nyt puhutaan ihan tavallisista oikeista ihmisistä, meidän kaikkien mummoista ja papoista ja äideistä ja isistä ja serkuista ja kavereista ja vihamiehistä, oli niillä sitten littanat masut tai ei, niin kamoon, mitä väliä. Ei se kauneus sitä tarkoita, että tarvitsee näyttää joltain, vaan sitä että näyttää itseltään.







Jaa miksikö ajattelen näitä juttuja? Mistä tuli kimmoke, mikä laukaisi tämän taas? Äh. Ei se mitään. Asia on jo hoidossa, mutta olen silti hieman huolissani.

12 kommenttia:

  1. Itellekkin herää välillä samanlaisia ajatuksia kummallisiin kellonaikoihin.. halaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin käy varmaan aivan liian monelle :/ *hali*

      Poista
  2. Tää on niitä asioita, joita ite tulee mietittyä enemmän ja vähemmän päivittäin. Ei itteni puolesta, oon sinut itseni kans, mut muiden puolesta oon surullinen ja huolestunut. Muut kun ovat niin lihavia...xD No ei. Kamala minä kun ees vitsailen tällä asialla =( Mut niin...muiden puolesta oon surullinen ja huolestunut, koska ne miettivät näitä asioita niin sairaan paljon! :( Sanoit hyvin, et mitä väliä. Tää ulkonäköpaine-juttu (tai siis se paljonko painaa, kuinka lihava on) on yks sairaimpia juttuja, mitä nykymaailmassa on meneillään.

    Ja se ärsyttää siinä melkeinpä eniten, ettei sellasia ihmisiä voi auttaa, jotka näkevät ittensä läskeinä. Voisin tehdä vaikka mitä, jos saisin sellasen henkilön ymmärtämään ja olemaan tyytyväinen itseensä...mut en voi tehdä mitään, koska hän ei usko mua eikä ketään muuta.

    On hienoa kun on ihmisiä, jotka ajattelevat kuin sä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se juuri onkin kaikkein karseinta, kun sellaiset kommentit "mutta sinähän olet niin laiha" eivät auta mitään, saattavat vain pahentaa tilannetta entisestään. Vasta sitte ku sellanen oivallus ja ymmärrys ja rakkaus itseä kohtaan nostaa päätään, sitte sen peilikuvankin tajuaa.

      Poista
  3. Blogistani löytyy haaste sinulle. ^^
    http://seurallinenerakko.blogspot.fi/2014/01/pyhista-selviytymista-seka-haaste.html#comment-form

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän, palaan siihen heti kun viitsin (muistan)!

      Poista
  4. Joskus on hankalaa tietää, mitä pitäisi sanoa ihmiselle, joka selvästi pyrkii laihuuteen. Silloin on tullut sanottua tyyliin: "Olet pieni" tms. Koska on huoli ja siinä tilanteessa kuvittelee, että kyseessä oleva henkilö kaipaa sellaista vakuuttelua/suoraa puhetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä siihen oikein voi sanoa? Ehkä voi herättää keskustelua kysymällä syitä, MIKSI olet alkanut miettimään näitä, miksi oikeasti inhoat omaa kroppaasi ja itseäsi, tai en minä oikein tiedä. Tärkeintä on kai vain olla läsnä.

      Poista
  5. Olet niin oikeessa! Varsinkin tuo kohta "Miksi laihuus on absoluuttinen hyvä ja lihavuus absoluuttinen paha?". Kiitos tästä postauksesta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen viime aikoina hoksannu just tuon että ihmisten mielestä on ok huomautella laihuudesta, pistää kiehumaan >___< Kukaan ei voi tietää, mistä se johtuu, tai onko sillä tyypillä hyvä olo ittensä kanssa, tai kuinka terve se on, kattomalla vain sen vartaloa!

      Poista
  6. mutta sinähän olet ihan tavallinen tyttö, et pieni etkä suuri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö tämän kirjotuksen idea ollu se, ettei toisten painoa ole viisasta kommentoida laisinkaan. Vakuuttelut tavallisuudesta tai pienuudesta tai kauneudesta tai mistälie kun eivät auta ihmistä, joka oikeasti ajattelee sairaalla tavalla. Vaikka hyväähän niillä tarkoitetaan, aina ei vain mene nappiin.

      Poista

Penni ajatuksistasi.