Kävin eräänä iltana siellä hautausmaalla, lempipaikkani täällä. Viimeksi näin sen maaliskuussa, räntää ja koleaa, nyt loppukesän vihreydessä. Se oli hyvin erilainen paikka, vaan edelleen yhtä maaginen ja kaunis.
Löysin uudestaan sen kohdan, josta keväällä noukin mukaani naakan kallon ja muutaman luun. Jäljellä oli enää jokunen sulka. Maa oli pehmeää sammalta ja pitkä hameenhelmani keräsi mukaansa oksia ja käpyjä, jotka sitten pistelivät nilkkojani.
Täydellinen paikka.
Paikallinen kirjasto on hämmentävä, mutta löysin sieltä silti lopulta etsimäni, ja jotain muutakin. On niin tylsää ja yksinäistä, yritän saada kodin laittoa ja sellaista aikaiseksi, mutta taas 30 astetta lämmintä ja hiki, yritän istuskella ulkona rauhassa lukemassa, siellä ainakin tuulee... Mutta niin tylsää ja yksinäistä. Orpo ja kuulumaton olo. Onneksi koulu alkaa pian, onpahan jotain tekemistä.
Lähden torstaina käymään Rovaniemellä. En jaksa möhötä täällä. On ikävä Haltiapoikaa ja oikeaa kotia.
Mihis kouluun meet? OuO
VastaaPoistaTänään alkoi siis kuvataidelinja Limingan Taidekoulussa!
Poistaonpa kaunis kirjoitus ja kuvat<3 tuli hyvä mieli:)
VastaaPoistamillä hautausmaalla olet kuvat ottanut? tuo kirkko näytää vähän mökkiseudullamme olevalta kirkolta..:o
Oih, ihanaa kun tykkäsit, kiitos!
PoistaLimingan hautausmaa. Se itse kirkko ei kyllä noissa kuvissa edes näy, paitsi keskimmäisessä hieman, ensimmäisessä ja viimeisessä näkyy kellotapuli.
Ihana paikka, hautausmaissa on sitä jotain ❤
VastaaPoistaHaluisin niin löytää enemmän luita ja kalloja, eikun metsään vaan etsimään. ^___^
~ Frillycakes ~
Hautausmaat on niin rauhallisia ja harmonisia paikkoja, ainakin kaikki joissa mie olen seikkaillut. Ja niissä ei liikuskele äänekkäitä teinejä tai ryyppyremmejä, yleensä vain rauhallisia vanhuksia. Ja ne on niin kauniita, hoidettuja ja roskattomia <3
PoistaLöydän aika usein luita, pitää olla silmä tarkkana ja pyöriskellä kauempana teistä ja kulkureiteistä. Junaraiteilta löytyy kans aika hyvin.