Sugar

Taasen uutta postausta pukkaa.

Aluksi asukuvat jostain viime viikolta.

Sitten asukuvia eiliseltä, olen saanut värjättyä tukan taas ja on oikein energinen, kaunis ja hyvä olo. Laatikoitakin on taustalla enää muutama hassu, kyllä tämä tästä.

Ja seuraavat kuvat ovat tältä päivältä. Maalausluokasta ja eteisestä ja parvelta voi löytää mitä vain, olen löytänyt jo yhdet harmaat uggit, yhdet vihreät crocksit, kolme villapaitaa, peräti neljä niittipyssyä vaikka kuulemma niitä ei ole yhtään, pari täytettyä lintua ja paljon käytännöllisiä edellisten vuosien oppilailta jääneitä taidevälineitä. Opettaja on antanut luvan sosialisoida niitä välineitä, joten minähän tietysti kaivelen tarkasti kaiken läpi! Tänäänkin löytyi melkein täysi pullo pellavaöljyä, jota olisi pitänyt ostaa öljymaalien lantraamiseen, ja maksaa siitä 18 euroa. Jouduin kuitenkin maksamaan niistä öljymaaleista neljäkymppiä, auts...

Tuumasin, että jostain löytyy taatusti myös peili, jonka kanssa voisin ottaa asukuvia. Loppupäivästä minulla ei oikein ollut parempaakaan tekemistä enää. Ja löytyihän sellainen parvelta sitten joidenkin kirjojen ja levyjen takaa, pala puuttuu ja maalitahrainen, mutta ihan hyvä. Asettelin sen maalaustelineeseen.

Käytin ensimmäistä kertaa tätä ihmeellisen upean karseaa loimusamettiolkatoppausmekkoa. Se on punainen. En ikinä käytä punaista, punainen on ikävä väri. Tästä taisi tulla heti yksi lemppareistani. Näin sen kirpparilla Rovaniemellä taannoin kesällä ja tuumasin, että ooh, mutta jätin sen silti sinne värin takia. Viikkoa myöhemmin tulin uudestaan, ja se oli yhä siellä. Kohtalo.

Uusia tuttavuuksia! Eilen koulusta kotiin kävellessä tervehdin tiikerikisua, oikein ystävällinen ja seurankipeä. Juttelin sen kanssa kauan aikaa ennen kuin jatkoin matkaa.

Tänään saman talon läheisyydessä hiippaili pörrökisu, sekin suostui siliteltäväksi hetken nuuhkimisen ja pyörimisen jälkeen, mutta heti kun otin kameran esille, se suuttui ja käveli pois. Aivan käsittämättömän pehmoinen, en ole koskaan silittänyt samantuntoista turkkia.

Suunnittelin, että alkaisin kuljettamaan laukussa mukana kisunnameja, lahjuksia. Kun näitä kavereita tuntuu täälläpäin asustelevan. Minunkin naapurissani jossain asuu yksi, se hiippailee lähistöllä iltaisin. On ikävä omaa Riesaa.

Mutta Haltiapoika tulee ylihuomenna!