Don't matter

Minulla on suunnitelma ja välineet ja kaikki seuraavaa kritiikkitehtävää varten, jonka pitää olla valmis 15.10. Minulla on siis melko reilusti aikaakin, enkä aio jättää sitä viime tippaan. Tällä kertaa aihe on elokuvan kohtaus, joka on tehnyt sinuun vaikutuksen. Tiedän jo miten haluan sen toteuttaa, ja kaikki on muutenkin oikein hyvällä mallilla.

Paitsi että en osaa.

Hemmetin taitoni eivät oikeasti riitä. En osaa käyttää akvarellimaaleja. En tule saamaan siitä sen näköistä kuin tahdon.

Kuinka helvetin epärohkaisevaa tietää jo ennen kuin edes aloittaa, että tästä tulee pelkkää itkua ja hammastenkiristystä. Aion silti joka tapauksessa kokeilla, harjoitella, kaiken varalta. Jos en saa aikaiseksi mitään, en kyllä sitten tiedä. Pitäisi varmaan keksiä joku varasuunnitelma. Muttakun haluan tehdä juuri lempielokuvastani, haluan tehdä juuri sellaisen kuin olen suunnitellut! Mikään muu ei kelpaa! Ehkäpä jätän koko tehtävän palauttamatta, jos ei onnistu.




Njaa, laitan kuvia viikonlopulta, Haltiapojan kanssa höpsöttelyä.

Omppupomppupiirakkaa

Käytiin kävelyllä tuolla jossainpäin, sieltä löytyi lampi ja uimaranta ja sellaista. Joku avantouimarin näköinen täti kävi pulahtamassakin, hyrrr...

Kuten todettua, poltan syksyisin toisinaan tupsua.

Tervehdimme paria heppaakin. Ruskeaa tosin ei kiinnostanut, mutta harmaa tuli nuuhkimaan ja siliteltäväksi.

En ole oikein jaksanut olla tällä viikolla koulussa, kuten uumoilinkin maanantaina. Olin tiistainkin pois, ja eilen menin vain iltapäiväksi, kuten tänäänkin. Eilen oli kyllä oikein hieno luento, niinkuin keskiviikkoiltapäivisin ruukaa olla. Tällä kertaa se vain oli mielestäni oikein erityisen hyvä, koska siinä ei ollut varsinaisesti mitään kovinkaan opetuksellista aihetta, kuvanveistäjä Kari Tykkyläinen tuli kertoilemaan juttuja ja näyttämään videoitaan. Olisin jaksanut kuunnella niitä juttuja kauemminkin. Sain niistä uutta voimaa ja inspiraatiota, mitä todellakin tarvitsin ja tarvitsisin edelleenkin. Tänään jaksoin tehdäkin koulussa jotain, vaikka tosiaan meninkin vain iltapäiväksi.

Hiustenvärjäysprojekti on ollut tähän mennessä täydellinen fiasko. Haaveilin oranssi-pinkistä tukasta pari kuukautta, sain jossain vaiheessa tilattua värejäkin, ja tiistaina ne tulivat. Laiskuus kostautui nyt kyllä, vaikka kyllähän minä tiesin, että kun vaihtaa shokkiväristä toiseen, pitää hiivatti soikoon vaalentaa välissä. Mutta ei, en viitsinyt, yritin vain haalistaa turkoosia tujulla shampoolla, ja haalistuihan se, mutta ei tarpeeksi. Eikä se oranssi nyt vihreän päällä näytä muulta kuin oksettavan väriseltä. Pinkki sen sijaan muuttui violetiksi. Joopajoo, haaskuun meni purkillinen oranssia, täytyy kai tänään sitten käydä ostamassa se vaalennusaine kun ei kehtaa edes ilman pipoa olla ihmisten ilmoilla... Jospa oranssista sitten riittäisi vielä yhteen värjäyskertaan. Voisin yrittää värjätä pienemmän osion oranssilla ja suuremman pinkillä, koska pinkkiä on vielä paljon.


Pitäisi myös tänään ehtiä katsoa se lempileffa ja ottaa screencappeja, kun ei netistä näytä löytyvän siitä oikein mitään kuvia. Tarvitsen apua, referenssikuvia, että viitsin edes yrittää kokeilla sitä maalausta.



Olen nukkunut huonohkosti pitkästä aikaa. Ensimmäinen oli to-pe yö, jolloin en nukkunut oikeastaan lainkaan. Sen jälkeen on ollut pelkotiloja sun muita iltaisin, tai sitten en vain ole pystynyt rentoutumaan. Toissayönä valvoin viiteen jne. Taisi olla maanantaiyö, kun ahdisti nukkumaanmeno, oli taas pahaenteinen ja turvaton olo, ja rakensin itselleni majan, jonne raahasin kaikki peitot ja tyynyt ja parhaat pehmolelut, sitten oli vähän helpompi kömpiä sinne unille.

Öyh en muista, kaipa tiistailta ovat nämä kuvat, viimeinen päivä syyskuuta. Niinjoo, menin kirjastoon ja kauppaan ja hakemaan postista ne hiusvärit. Jonnet huusivat perään leidigagaa ja tekivät oksennusääniä. Pikkukylän jonneparat eivät ole tottuneet fabulousnessiin saatika oppineet emoiltaan käytöstapoja. Mutta koskapa jonneilla sellaisia olisi ollut.

Pitää olla pikkuisen spooky, Halloween on ihan lähellä!

Koskahan minulla olisi varaa asentaa noihin unelmasaappaisiin ne vetoketjut... Suutari povasi melkein satasen remonttia yhyy!

Ja jotta ei vain tulisi liian lyhyt postaus, laitan kuvia vielä eiliseltäkin, oli sievä sää. Koulun pihalla on penkki eräässä nurkassa, siellä ei koskaan istu ketään, minulla on tapana istuksia siellä silloin, kun on kiva sää, ja saan istua rauhassa jos ihmiset alkavat ahdistaa.

Huomatkaa pörröinen lakki joka peittää hienosti kamalan tukan.

Voi veljet.

Hyvää lokakuuta kuitenkin lukijat, jännittävää Halloweeninodotusta jne. Syyskuu meni ihan unessa koko kuukausi, aivan ohi, mateli eteenpäin ja nyt en muista siitä mitään, kuin olisi sujahtanut nopeaakin.