perjantai 5. joulukuuta 2014

Vitja

Tässä kurjan päivän asu.


oo2

oo1


En nukkunut viime yönä lainkaan, ja nyt näyttää pahasti siltä, että samoin käy tänä yönäkin. Kouluviikko on mennyt ihan häneksi. Maanantaina olin paikalla, tiistaina nukuin pommiin ja sitten ahdisti niin etten uskaltanut mennä lainkaan, keskiviikkona oli kritiikkipäivä ja päätin suosiolla skipata sen, koska M tuli tänne yöksi tiistai-iltana, ja nyt torstai meni sitten lattialla maatessa. Unohdin muuten myös psykiatrin ajan, ja voi helvetti kun voi ärsyttää pientä peikkoparkaa. Se psykiatri käy täällä muistaakseni kerran kuussa tai kahdessa ja sille on hankala saada aikoja, vielä tiistaina hoitajan kanssa juteltiin siitä kuinka sitten torstaina pitää mennä sinne ja keskustella kuntoutusrahahommista sekä mahdollisista nukahtamislääkkeistä...

Mutta voi jukranpujut kuinka hieno homma, en muistanut koko juttua laisinkaan! Seitsemältä illalla ollessani puhelimessa Haltiapojan kanssa yhtäkkiä tajusin, että heeetkinen nyt taisi unohtua jotain. Ja ties koska saan sille uuden ajan. Pitää soittaa hoitajalle ja itkeä sille kuinka olin ihan polla sekaisin valvomisen jäljiltä ja horrostin lattialla peiton päällä maaten.

Olen myös koko torstain vetänyt napaani kaikkea suolaista ja rasvaista ja ällöä, ja sitten potenut koko illan hirveää närästystä, harvinainen vaiva minulle. Jotenkin sitä kuvittelee, että lohturuoasta oikeasti tulee parempi mieli, vaikka häränkakkaahan sellaiset kuvitelmat ovat. Ehkä niistä jotain pientä mielihyvää saa, mutta se menee äkkiä ohi. En ole lihovaa sorttia, mutta katsotaan miten käy sitten viisikymppisenä, jos olen koko ikäni mussuttanut sokeria ja muuta kakkaa. Kroppa varmaan pettää tyystin. Vihreä tee kuitenkin tällä kertaa auttoi oloon, kun tuntien kärvistelyn jälkeen lopulta tajusin sitä keittää.

Vaikka oikeasti minä syön loppujenlopuksi melko terveellisesti, sellaisina normaaleina päivinä ainakin. Koulupäivinä taatusti. Vapaapäivinäkin aika usein. Mutta joskus on näitä päiviä.

En jaksaisi mököttää kotona, enkä jaksaisi tehdä mitään muutakaan. Tulisipa jo joululoma. Mutta vielä pitäisi yksi joululahja jostain nykäistä.






Ja sitten hetki numero kolme, teetä jonain iltana mörkökupista.


lx8

lx6



Kenethän vielä voisin haastaa... Miten on, Elinalice, kiinnostaisiko sinua jakaa viisi aamukahvihetkeäsi? Tai vaikka yöllisiä absinttihetkiä, ihan miten vaan!




Oletteko lukijat huomanneet, että käytän tekstieni otsikkoina yleensä vain jotain ihan hatusta vedettyjä sanoja, jotka eivät yhtään mitenkään liity postauksiin? Kirjoitan otsikon aina lopuksi, usein menen toisiin välilehtiin lukemaan juttuja ja poimin jonkin aivan randomin sanan, tai sitten jostain kappaleesta jota kuuntelen, tai jotain. Ihmetyttää ihmiset, jotka valittavat kun ei keksi otsikkoa. "Pieru" on ihan hyvä otsikko. Ihan mitä tahansa.

Vitjan repäisin päästäni kun tässä kirjoittaessani samalla äänettömästi mielessäni kiroilen kaikilla mahdollisilla koskaan elämäni aikana oppimillani kirosanoilla, koska ärsyttää. Voi vitjat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Penni ajatuksistasi.