Kirjoitan vähän joululomasta. Tai laitan ainakin kuvia.
Nyt kun minulla on jalusta, piti tietenkin yrittää epätoivoisesti kuvata revontulia, vaikka eihän siitä paljon mitään minun kameranrakkineellani tullutkaan. Parempia kuitenkin kuin viime talvena ilman jalustaa.
Tosiaankin lomakuvasaldoni koostuu lähinnä Kassusta. Terapiahauvavauva saa hyvälle mielelle.
Jo muutama päivä joulun jälkeen huomasi ihan selvästi, että päivä oli jo pidentynyt monta minuuttia. Nythän se on pidentynyt jo paljon huomattavammin. Synttäreihini mennessä aurinko jo melkein lämmittää.
Lisää Kassuderppauksia, Mustikin on jo tottunut pikku maanvaivaan, ja niistä on tullut ylimpiä ystäviä.
Pikku raukalla tuli paha olo autossa matkalla iskälästä kaupunkiin, se kuolasi polveni ihan märäksi ja näytti kovin surkealta.
Haltiapoika onnistui suostuttelemaan minut visiitille Ivaloonkin välipäivinä, se oli itse siellä joulun ja tuli sitten varta vasten noutamaan minut äitinsä autolla. En alun perin aikonut lähteä, koska reissaaminen ja ihmiset stressaavat, mutta oli ihan mukava käydä.
Sain tosiaan joululahjaksi emolta uuden puhelimen. Vanhakin oli älypuhelin, mutta liittymääni ei kuulunut netti, ja se oli muutenkin sellainen vanha klenkkana, jesarilla kasassa ja kyllähän te tiedätte. Halvimman Samsungin valitsin itselleni, ja uuden liittymän. Toimii. Kamerakin on yllättävän hyvä, ja pitihän sillä sitten eeppisiä itsareita napsia.
Jonain päivänä kävimme Haltiapojan kanssa katsomassa Lehtojärvellä sijaitsevaa lumihotellia, kun on veljen kavereitten omistama ja silleen. Ja onhan se joka vuosi eri näköinen.
Sai sillä kännykällä oikeasti ihan kelvollisiakin kuvia.
Ja joo, ei tosiaan ole kuvaa mistään kuusesta eikä valoista eikä joulupöydästä eikä lahjoista eikä iloisesta joulutunnelmasta. Oli kyllä hyvä joulu, en minä tässä yritä väittää, että olisi ollut kurjaa. Sen kuvaaminen vain tuntuu ihan tönköltä. Etteköhän te ole aivan tarpeeksi monta kuusen ja lahjan kuvaa jo nähneet muista blogeista.
Olin välillä kyllä ihan sievänäkin, mutta ei kukaan ottanut tilanteesta kuvaa. Varsinkin uudessa ihkumekossa, jonka ostin itselleni joululahjaksi. Kaipa siitä kuvaa joskus toiste.
Loma meni lähinnä löhöillessä ja lueskellessa ja laiskotellessa ja lautapelejä pelatessa ja suklaatia mussutellessa, kuten kuuluukin. Ja olihan sitä pakkastakin välillä kolmisenkymmentä astetta. Hampaita palelee kun pitää hengittää ulkona suun kautta, koska nenä menee heti tukkoon. Ihan tyhmää. Kaksikymmentä on ihan riittävä määrä pakkasta.
Eiköhän siinä tullut tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Penni ajatuksistasi.