I wish I was fearless
Oh how I wish I was fearless
But fear is a part of me
Such a big part of me
Fear is what I've always had
When I have nothing else left
I will have fear
-----------------------------------------------------------------------------------
Kyllä täältä peltolakeuksien keskeltä metsääkin vähän löytyy, kun etsii. Mutta voi sitä ihmetyksen määrää, kun metsälaikussa kasvoi näin paljon jäkälää!
Ei Lapissa vain. Porot ovat jo aikoja sitten syöneet kaiken.
Yritin kovasti olla ajattelematta muuttoa, yritin kaikin voimin pitkittää pakkaamisen aloittamista, ja yritin tahdonvoimallani estää koko muuttoa lähestymästä. Yritin, mutta ei se onnistunut. Sitten äiti tuli käymään ja huiskis, yhdessä päivässä kotini muuttui jo melkein muuttovalmiin näköiseksi, vaikka onhan tässä vielä yli kuukausi aikaa...
Äiti on ihan mieletön, istuin vain lattialla suu auki katsomassa sen menoa ja mietin, että miten se jaksaa.
Tai kyllähän minäkin autoin, tokihan, en sentään koko päivää istunut lattialla. Seuraavana päivänä sitten olinkin aivan poikki, vaikka äiti olisi halunnut huiskia vielä lisää.
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Merkkaan taas kalenteriin paniikkikohtauspäiviä.
Miksi niitä on taas niin usein? Stressi?
Miksi pelottaa niin paljon?
Miksi masussa tuntuu raskas, kuiskaileva kauhu?
Miksi muistan niin kovin elävästi pelon, niin kovin kauan sitten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Penni ajatuksistasi.