keskiviikko 22. tammikuuta 2014

The Upcoming Chaos

Voisin kirjoittaa sellaisesta jutskasta jota mietiskelen usein.

Katsokaas kun ihmiset, ne ovat niin mielenkiintoisia otuksia. Tulee mieleen paljonkin kaikkea jänskää, mitä voisin nyt pohdiskella tässä, mutta jos kuitenkin ottaisin vain sen yhden aiheen minkä alun perin aioinkin. Ihmisten fysiikka, muokattavuus. Ihmisen vartalo on todella monipuolinen ja ihmeellinen asia. Sitä pystyy koulimaan mitä erikoisimpiin suorituksiin, melkein yliluonnollisiin tekoihin. Jos vartaloaan harjoittaa kaksikymmentä vuotta jotain tiettyä tehtävää varten, siitä muokkautuu ihan erilainen kuin meidän "tavallisten" tallaajien vartalot.

Vaikkapa kehonrakentajat. Tai balettitanssijat. Tai miten keskivartalon pystyy muokkaamaan ahkeralla korsetin käytöllä, jalat korkokenkien ylikulutuksella.

Tanssijat ylipäänsä, mutta erityisesti balettitanssijat, pystyvät aivan luonnottomiin asioihin. Ihmisen vartaloa ei ole suunniteltu toimimaan niin, ja sen he kyllä saavatkin taatusti joka paikassa tuntea. Urheilija ei tervettä päivää näe. Mutta siitäkin huolimatta ahkeralla koulimisella keho pystyy siihen kaikkeen, vaikka sitten kivun ja veren kanssa.

Lihaksia, luita ja niveliä pystyy harjoittamaan lukuisilla eri tavoilla. Ajatelkaa vaikka kung fu -mestareita, jotka kovettavat luunsa kivikoviksi. Ja sitten sekin, että jos päivittäisen harjoittelun ja muokkaamisen lopettaa, keho alkaa äkkiä palautua ns. normaalitilaan. Siihen, mihin se toisenlaisessa elämässä olisi tottunut. Kiehtovaa, ihan hemmetin kiehtovaa. En oikein osaa ilmaistakaan kaikkea jännää, mitä olen tästä aiheesta pohdiskellut.

Puhumattakaan kehonmuokkauksesta lävistyksin, tatuoinnein ja leikkauksin. Jos kielen halkaisee, sitä oppii pian käyttämään kaksihaaraisena. Jos johonkin kohtaan kroppaa lisää jotain ylimääräistä, se voi kasvaa osaksi kehoa, ja alkaa tuntua niin luonnolliselta, ettei sen olemassaoloa pian edes huomaa. Vaikkapa nenälävistys tai rintaimplantit. Tottahan toki toisinaan keho hylkii vierasesineitä pahastikin, mutta yleensä ongelmaa ei synny.

Mielestäni tiedän kehonmuokkauksesta aika paljon, ottaen huomioon sen, kuinka vähän sitä olen itse harrastanut. Olen lukenut ja jutellut ihmisten kanssa paljon lävistyksistä, venytyksistä, tatuoinneista, sen sellaisesta. Aihe on mielenkiintoinen, ja olen sitä mieltä, että jokaisella on täysi oikeus tehdä omalle keholleen mitä tahtoo. Aivan niinkuin olen joskus kertonut täällä senkin, että mielestäni jokaisella on täysi oikeus riistää oma henkensä jos tahtoo. Oma keho, oma henki, vain ja ainoastaan oma päätös. Tykkään siitä, kun ihmiset päättävät viedä itseilmaisun seuraavalle tasolle, ja tehdä jotain hyvinkin radikaalia keholleen. Arvostan, kun ihmiset uskaltavat näyttää ulospäin siltä, miltä sisällä tuntuu. En kaihda mitään kehonmuokkauksia, tai no, ehkä sukuelinten lävistäminen (ja venyttäminen) hieman puistattaa henkilökohtaisesti, mutta hei, eihän se minua varten ole! Pidän ajatuksesta, että ihminen tuo sisäisen maailmansa myös itsensä ulkopuolelle, selvästi muiden nähtäväksi ja arvosteltavaksi, tietäen saavansa osaksi ennakkoluuloja ja jopa kaltoinkohtelua, mutta silti rohkeasti itseään toteuttaen. Koska se todellakaan ei ole niitä muita varten.

Eikä sellaisen poikkeuksellisen silmiinpistävän ulkonäön tarvitse olla tietenkään vain kehonmuokkaukseen perustuvaa, jo meikillä, vaatteilla ja hiuksilla pystyy tekemään niin mahdottoman paljon.

Ja sitten jokunen esimerkki erikoisista tyyleistä, joita ihailen kovasti:

Laura Aurora





Adora BatBrat







Siriusc, ehkäpä se minulle kaikkein inspiroivin lolita/aristo/mikälie:






Olisihan noita vaikka ketä, mutta tässä ekat kolme, jotka tulivat mieleen!

Olen kyllä nyt aika pahasti sivuraiteilla siitä, mitä tulin alun perin kirjoittamaan, mutta eipä tuo haittaa.



Vaikka oma tyylini ei loppujen lopuksi kovin spesiaalin silmiinpistävä olekaan, pidän kuitenkin siitä, että saan vapaasti ilmaista itseäni monen eri tyylin avulla, ja kokeilla aina uusia juttuja.

Ja vielä jotain kuvia, yksi eiliseltä:

mm1
Miten niin käytän tuota hupparia jatkuvasti?

Ja muutama tältä päivältä:

mm2

mm3

mm4

Hei, sama paita joka minulla on bannerin kuvassa! Tahtoisin jo uuden bannerin taas... mutta millaisen?!


Uutta musiikkia olen löytänyt taas, yay.

Tulipa pitkä postaus, meni pari tuntia tätä tehdessä...

4 kommenttia:

  1. Voihan nyt vittu...kirjotin pitkän tekstin ja se poistu. Noh, yritän kirjottaa samaan tapaan..

    Arvostan ajatteluas ja tuli mieleen, et "monetkaan tytöt ei varmaan aattele näitä fyysisiä asioita tällei". En oo nimittäin nähny kenenkään kirjottavan niistä näin :)

    Mun oma aattelu on sinänsä jännä, et mua ei kiinnosta ollenkaan se, kuinka erikoiselta joku voi näyttää...tai miten erikoinen hänen ruumiinsa voi olla, tai fyysiset ominaisuudet jne. MUTTA sit mua taas kiinnostaa se henkinen puoli ja toisten ihmisten suhtautuminen vaikkapa tuossa Laura Aurorassa, et paljonko kommentteja hän saa ulkonäöstään ja millasia kommentteja ja miltä ne tuntuu ja miltä hänestä ylipäätään tuntuu kävellä kadulla tai mitä hän aattelee ihan "tylsännäkösistä" jne. Oikeestaan kaikkee muuta tekis mieli tietää paitsi sitä, et miten hän näyttää juuri tuolta ja mitä se vaatii jne.

    Mielenkiintosta...mukavaa päivää sinne! *hali Kaaokselle* <3

    Ja anteeks...ärsyttää edelleen, kun edellinen viestini poistu =( Epäoikeudenmukasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyyyvä blogger, kiitos tästäkin kommentin kadottamisesta *tap tap*

      Ihmiset ei ehkä tule juurikaan ajatelleeksi, miten luonnottomia ja omituisia asioita ne tekee itelleen, enhän miekään sitä joka kerta mieti kun värjään tukkaa tai meikkaan, mutta aika usein kuitenkin. Tykkään siitä, että on olemassa näitä tapoja toteuttaa itseään, niin luonnottomia ja omituisia kuin ne ovatkin.

      Mie sanoisin, että mulla kiinnostaa molemmat, jos näen oikein erikoisen näköisen ihmisen, fyysinen ja psyykkinen puoli, oikeastaan ihan niinkuin mulla kiinnostaa molemmat myös "tavallisen" näköisten ihmisten kanssa. Erikoisen näköisiltä olis mielenkiintosta kysellä kaikkea aina, mutten koskaan uskalla.

      Vastailen pikku hiljaa tässä vanhoihin kommentteihin, tuntuu että olen jo ihan ulalla tästä koko aiheesta ku meni näin pitkään -___-

      Poista
  2. Hitsit että tuli tylsä olo tän postauksen jälkeen, mäkun oon muuttunut viimisen vuoden aikana vaan koko ajan tylsempään ja normaaliimpaan suhteen tyylini kanssa. Mut se johtuu ehkä siitä, mitä Princekin tuossa kirjoitteli, oon jotenkin alkanut kiinnittää hirveästi vähemmän huomiota ihmisten ulkonäköön, ja tosi paljon enemmän siihen henkiseen puoleen, kun vuosien varrella olen tajunnut, että monet näyttävät ilmestykset ovat kuitenkin sisältä... jotenkin liian vähän, ja taas törmännyt tapauksiin jotka ulkoisesti ovat tosi huomaamattomia mutta sisältä löytyykin jotain ihan huikeaa ja mielenkiintoista. Joka tapauksessa silti upeen näkösiä ihmisiä kuvissa! (sinä myös 8-) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sulla ei enää ole niin tarvetta näyttää erikoiselta, niin arvostan sitäkin kovin, ja sitä että keskityt nyt enemmän henkiseen puoleen. Ihailen myös ihmisiä, jotka ei lainkaan meikkaa tai kiinnitä huomiota ulkonäköönsä, ihan yhtä lailla kuin niitä, jotka tekee ulkoisesta olemuksestaan taidetta. Molemmat vaatii rohkeutta. Mutta on tosi hienoa huomata olleensa vähän turhan pinnallinen, ja hoksata kuinka ulkonäkö ei kerrokaan ihmisestä loppujen lopuksi paljoakaan. Olen joutunu ite kans viime aikoina huomaamaan ihan saman. Toivoisin silti, että ihmiset (erityisesti miehet) uskaltais enemmän toteuttaa itseään ja visioitaan pelkäämättä toisten kommentteja, olis mahtavaa jos pystyis näyttämään just siltä ku haluaa ihan tavallisena arkipäivänä eikä kukaan ihmettelis.

      Kiitos kommentista ^^

      Poista

Penni ajatuksistasi.