Carry the weight or crush under it

Äh tuntuu jostain syystä hankalalta ja typerältä kirjoittaa blogiin. Pääsiäislomani pohjoisessa venyi melkein kaksiviikkoiseksi. Vietin viisi yötä äitin asunnolla yksin, kun äiti oli poissa, enkä aluksi kehdannut edes kertoa kellekään missä olen, koska kaikki olettivat minun jo lähteneen Liminkaan. En jaksa edes kirjoittaa mistään. En tahdo kertoa oloista enkä tekemisistä.

Saatan hakea kuitenkin sellaista mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua tuettua asuntoa. Minun pitää soittaa sinne vielä ja kysellä vähän, kuinka paljon ne holhoavat ja hyysäävät ja eihän minua pakoteta typeriin ryhmäjuttuihin ja sen sellaista. Ahdistaa koko juttu, mutta toisaalta, pakko myöntää... En minä näköjään hirveän hyvin selviä ypöyksinäni omillani asumisestakaan. Tai siis toki joo, osaan ja pystyn käymään kaupassa, teen ruokaa, nukunkin... suurin piirtein ainakin, huolehdin henkilökohtaisesta hygieniasta ihan tarpeeksi, maksan yleensä laskutkin ja vuokran. Kaikki eivät pysty tähänkään. En minä tiedä. Kuvottaa koko homma.

Eilen aamulla kun olin vielä Rovaniemellä kävimme äitin kanssa tutustumassa siellä paikassa ja sellainen hieman ahdistavan oloinen täti joka tunki naamalleni selitti muka siitä toiminnasta. Mielestäni se ei kertonut tarpeeksi hyvin enkä osannut kysyä mitään. Ja miksi tuollaiset tädit aina tunkevat naamalle, vaikka minä ja minunkaltaiseni vedämme henkilökohtaisen rajan, esimerkiksi emme tahdo katsoa tuntemattomia silmiin, silti on ihan pakko työntyä niiden rajojen yli ja vääntää jotain ja esittää jotain ja tulla liian lähelle ja pahimmat tulevat jopa koskettelemaan. Yöööh.

Enkä edes jaksa muokata mitään loman aikana otettuja kuvia tai siirtää niitä flickriin. Enkä tahdo kertoa kirpparireissuistani, vaikka löysinkin tosi somia juttuja. On muutenkin ihan huono omatunto, koska ei minulla oikeasti ole yhtään ylimääräistä kirppistelyrahaa. Oikeutin rahan kulutuksen sillä, että ainakin lähdin sieltä äitin asunnolta ulos, enkä vain mököttänyt yksin. Ja totta puhuen en hirveästi jaksa edes välittää. Joku raha. Joku koulu. Joku elämä. What evs.



Sain kumminkin hienon mustelman polveen iskälässä metsässä samoillessani.